Puolukkainen kinuskirulla kuuluu jouluuni.
Nämä herkut vien tänään upeille työkavereilleni :o)
Opiskelukaverini, josta tuli myös opiskelujen jälkeen hyvä ystäväni ja työkaverini,
teki tätä herkkua ollessamme harjoittelussa yhdessä. Sain silloin reseptin häneltä ja
nyt se on yksi rakkaimmista ohjeistani. Haluan pitää sen itselläni, enkä
sitä tällä kertaa tänne kirjoita.
nyt se on yksi rakkaimmista ohjeistani. Haluan pitää sen itselläni, enkä
sitä tällä kertaa tänne kirjoita.
Ystäväni menehtyi muutamia vuosia sitten vaikeaan sairauteen.
Hänen muistonsa on mukanani useissa päivissäni. Me joskus haaveilimme oman
päiväkodin perustamisesta. Nimikin oli jo valmiina "Laivakoira" :o)
Hänestä voisi kirjoittaa vaikka kirjan, niin energinen, valovoimainen,
eläväinen ja rakas ystäväni oli <3 Onneksi muistot säilyvät aina <3
Tänään tapaan ihanat ystäväni O & M, joiden kanssa ystävystyin myös
opiskelujen myötä. Käymme joulun alla sytyttämässä kynttilän ystävämme haudalle
ja usein vesissä silmin muistelemme yhteisiä aikoja. Ennen silmissä oli kyyneleitä,
mutta nyt ne alkavat jo useimmiten olla ilon kyyneleitä :o)
Ystävät ovat kullan arvoisia <3
Tänään tapaan ihanat ystäväni O & M, joiden kanssa ystävystyin myös
opiskelujen myötä. Käymme joulun alla sytyttämässä kynttilän ystävämme haudalle
ja usein vesissä silmin muistelemme yhteisiä aikoja. Ennen silmissä oli kyyneleitä,
mutta nyt ne alkavat jo useimmiten olla ilon kyyneleitä :o)
Ystävät ovat kullan arvoisia <3
Koskettava kirjoitus ystävyyden ikuisuudesta ja tärkeydestä <3
VastaaPoistaNauti hyvien ystävien seurassa tänään :-)
Blogiasi lukiessa arjen kiireisiin kadonnut joulumielikin löytyy joka aamu uudestaan :-)
J
♡
PoistaOnneksi kauniit muistot säilyvät... ♡
VastaaPoista♡
Poista